Kuvatuki varhaiskasvatuksessa
Kuvatuki tarkoittaa kuvien käyttämistä puheen tukena ja rinnalla.
Miksi kuvatuki?
Lähes jokaisessa varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmässä on lapsia, joilla ei ole käytössään kieltä tai puhetta, jolla saada itsensä ymmärretyksi tai osallistua toimintaan.
Kuvatuki on tärkeä apuväline itsensä ilmaisemisen, muiden ymmärtämisen ja toimintaan osallistumisen mahdollistamisessa. Lisäksi sen avulla voi tukea muun muassa lasten toiminnanohjausta ja keskittymistä.
Taito käyttää kuvia lasten ja toiminnan tukena on tänä päivänä erittäin tärkeää kasvatus- ja koulutusalalla. Kuvatuki tukee kaikkien lasten vuorovaikutusta ja osallisuutta kielestä ja kehityksestä riippumatta ja auttaa myös henkilöstöä työssään.

Kuvista hyötyvät kaikki!
Kuvatuki on monelle tukea tarvitsevalle lapselle tärkeä pedagoginen tukitoimi. Lisäksi kuvat ovat mahtava työkalu ihan kaikkien lasten kanssa toimiessa. Niiden avulla voi pilkkoa ja jäsentää puhuttua asiaa, vahvistaa välitettävää viestiä sekä tukea muistia, toiminnanohjausta ja keskittymistä. Kuvat tuovat toimintaan myös ennakointia ja struktuuria – vähän niin kuin kirjoitettu teksti aikuisten arjessa.
Kuvatuki on keskeinen osa kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasvatusta sekä inklusiivista toimintakulttuuria ja peruspedagogiikkaa. Kaikissa lapsiryhmissä olisi hyödyllistä olla muun muassa kuvitettu päiväjärjestys, kuvaviuhkoja siirtymien ohjaamiseen, vaatekuvat ja pukemisjärjestys, ensin–sitten-pohjia sekä leikkitaulu tai muu visuaalinen apu leikin valitsemiseen.
Erilaisia tarpeita kuvatuen käyttämiseen
Ilmaiseminen ja osallistuminen
Kuvatuki auttaa ilmaisemaan ajatuksia, tarpeita ja mielipiteitä myös ilman puhetta. Kuvin voidaan tukea osallistumista toimintaan ja vahvistaa osallisuuden kokemusta ryhmässä.
Ymmärtäminen ja kielitietoisuus
Kuvat tukevat kielen oppimista sekä mahdollistavat osallistumisen myös ilman yhteistä kieltä. Monikielisessä ryhmässä kuvat auttavat ymmärtämään puhetta, ympäristön tapahtumia ja arjen tilanteita.
Toiminnanohjaus ja ennakointi
Kuvat auttavat jäsentämään toimintaa, pilkkomaan ohjeita vaiheisiin ja ennakoimaan tulevaa. Visuaalinen tuki vahvistaa lapsen toiminnanohjausta ja arjen struktuuria.
Leikki ja kaverisuhteet
Kuvat tekevät näkyväksi yhteisiä toimintatapoja, sääntöjä ja kaveritaitoja. Ne tukevat leikkiin osallistumista, leikin valintaa ja vuorovaikutusta yhteisessä leikissä.
Säätely ja tunteet
Kuvat auttavat tunnistamaan, sanoittamaan ja visualisoimaan tunteita sekä vireystiloja. Visuaalinen tuki voi auttaa lasta rauhoittumaan ja löytämään keinoja oman toiminnan säätelyyn.
Keskittyminen ja muisti
Kuvatuki auttaa lasta keskittymään olennaiseen, seuraamaan toimintaa ja palauttamaan asioita mieleen. Kuvat vahvistavat välitettävä viestiä ja tukevat oppimista.
Kuvatuki on erityisen tärkeää ryhmissä, joissa on:
Tiesitkö, että puheenkehityksen viivästymistä todetaan noin 19 %:lla lapsista? On myös kiinnostavaa tietää, että ainakin 14 % Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. (Duodecim 2025; Tilastokeskus 2025)

Lapsen oikeus ilmaisuun

Jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus ilmaista itseään ja mielipiteitään sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. (Vasun perusteet, 2022)
Jos lapsi ei ilmaise itseään puheen avulla tai hän ei ymmärrä mitä hänelle sanotaan, tulee puheen ymmärtämisen ja tuottamisen tukena käyttää muita näköön ja tuntoon perustuvia keinoja, kuten kuvia.
Jokaisella meillä on tarve tulla kuulluksi. Lapsen päivä ryhmässä ilman mahdollisuutta kertoa ajatuksistaan tai osallistua keskusteluihin käy raskaaksi. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi kiukkuna, levottomuutena tai vetäytymisenä.
Kuvatuen käyttäminen täytyy opetella
Kuvien käyttäminen tuntuu usein aluksi hankalalta – se on täysin ymmärrettävää, sillä kyse on taidosta, joka vaatii harjoittelua. Hyvä uutinen on, että siinä voi kehittyä todella taitavaksi! Tavoitteena on, että kuvatuki ei ole mitään irrallista tai ylimääräistä, vaan kuvat ovat luontevasti läsnä ja tukena kaikenlaisessa toiminnassa.
Moni ammattilainen tunnistaa tilanteen: tahtotila kuvien käyttöön on olemassa, mutta silti ne jäävät käyttämättä. Useimmiten syy on yksinkertainen – taito ei ole vielä sujuvoitunut tarpeeksi, eikä harjoittelun äärelle ole tietoisesti pysähtynyt (esim. selaa aina uudelleen kuvaviuhkaa muistamatta kuvien järjestystä).
Alla olevaan kuvaan on koottu ne keskeiset tekijät ja vaiheet, joita tarvitaan taidon sujuvoitumiseen. Toiston ja kokemusten myötä alkaa yhä helpommin ennakoida, mitä kuvia missäkin tilanteessa tarvitaan. Lapset oppivat kuvien käyttöä yhdessä ammattilaisten kanssa, joten anna heidän imaista mukaansa kuvien tutkimiseen! Kannattaa muistaa, että kuvien käyttäminen on aina puhumista hitaampaa, joten niiden nopeutta ei kannata. Kuulla auttaa ratkomaan erilaisia haasteita kouluttamalla ja tuomalla varhaiskasvatuksen arkeen sopivia menetelmiä ja -työkaluja.
Tutkimuksia kuvatuesta
Täältä löydät täydentyvän tutkimuspankin kuvatuesta tehdyistä tutkimuksista
Tutkimuksia ja tietoa vuorovaikutuksen tukemisesta
Barker, R.M, Akaba, S., Brady, N. C, Thiemann-Bourque, K. 2013. Support for AAC use in preschool, and growth in language skills, for young children with developmental disabilities. Augment Altern Commun. 2013 Dec;29(4):334-46. Linkki
Duodecim 2025. Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet lapsella. Linkki
Navarro, I., Cretcher, S., McCarron, A., Figueroa,C. & Alt, M. 2020. Using AAC to unlock communicative potential in late-talking toddlers. Journal of Communication Disorders. Volume 87. Linkki
Peralta. O. & Salsa. A. 2008. Means of communication and sources of information: Two-year-old children’s use of pictures as symbols. European Journal of Cognitive Psychology. Linkki
Thiemann-Bourque, K., Brady, N., McGuff, S., Stump, K., Naylor, A. 2016. Picture Exchange Communication System and Pals: A Peer-Mediated Augmentative and Alternative Communication Intervention for Minimally Verbal Preschoolers With Autism. J Speech Lang Hear Res. 2016 Oct 1;59(5):1133-1145. Linkki
Tilastokeskus 2025. Alle kouluikäisten lasten perheiden määrä laskenut selvästi – 15 % perheistä jo vieraskielisiä. Linkki
Tutkimuksia ja tietoa toiminnanohjauksen tukemisesta
Lory, C., Rispoli, M., Gregori, E. & David, M 2020. ReducingEscape-Maintained Challenging Behavior in Children with Autism Spectrum Disorder through Visual Activity Schedule and Instructional Choice. Education and Treatment of Children 43(2), 201-217. Linkki
Pence, R. B., Allday, R. A., Spriggs, A. D. & Lane, J. D. 2021. Effects of Activity Schedule on Decreasing Transition Latency. Canadian Journal of School Psychology, v36 n1. Abstrakti
Watson. K. & DiCarlo C. 2008. Increasing Completion of Classroom Routines Through the Use of Picture Activity Schedules. Early Childhood Education Journal. Linkki

